Harva ”siviili” osaa käsittää, minkälaisten asioiden kanssa näitä juttuja touhutaan. Kun sen normaalin arkielämänsä ohessa ja osin sen kanssa yhdistettynä elää projektinsa kanssa naimisissa, käyttää siihen kaiken aikansa, rahansa ja ajatuksensa, niin jossain vaiheessa sitä palaa loppuun. Allekirjoittanut ymmärtää Bamsea täydellisesti, itsekin halunnut tässä vuosien saatossa moneen kertaan luovuttaa, mutta vielä on jaksanut puuhata. Hatunnosto jätkille hyvistä videoista, kyllä se motivaatio sieltä vielä löytyy ja silloin pitää osata tehdä kohtuudella! Respect Bamse, Eetzi & Co!

Koska Suomen median uutiskynnys ei ylity Mauno Hermusen maailmanmestaruudella, niin laitetaan me nyt sitten tänne blogiin maininta asiasta.

Hyvä mauno!

Valtamedia mahtaa muistaa Maunon parhaiten viime vuonna palkintopallilla juodusta Koskenkorvasta.

Katsottuani tällä haavaa ainoan tänä viikonloppuna ajetusta Moskovan mailista julkaistun videon, en voi miettiä kuin yhtä asiaa. Sitä, miten voisin kaikella kunnioituksella kirjoittaa siellä tapahtuneesta onnettomuudesta.

Olen aivan ensimmäisistä näkemistäni videoista lähtien kummastellut sitä reikää, joka kyseisellä paikalla ajavien venäläisten päästä on löydyttävä. Täytyy olla ehkä jopa hieman tyhmä, jotta kyseisellä kujalla viitsii työntää neljättä sataa kilometriä tunnissa, puhumattakaan siellä ajetuista kärkituloksista, jotka ovat kivunneet vain karvan alle neljän sadan. Todella töyssyiseltä vaikuttava, noin kymmenen metrin levyinen kaksikaistainen latu näyttää todella ahtaalta, eikä varmasti salli minkäänlaista ajovirhettä. Tai jälki on sen mukaista.

Jo pelkästään suorituspaikan luonne huomioon ottaen tuntuu täysin järjettömältä, että ilmiselvässä kaatosateessa radalle päästetään autoja. Pieni heitto, jossa tehokkaan auton vetopito katoaa ja asvaltin pinnalla oleva vesi tekevät yhtälöstä puhdasta häviötä ennustavan lopputuloksen.

Näennäisesti asiasta hieman poiketen toteaisin, että minun tuttavapiirissäni on kaksi naista, jolle antaisin tehokkaan auton alle. Näistä kumpikaan tuskin ensi töikseen tällä videolla esiintyneen onnettomuuden jälkeen kerää Guccin kassiaan ja muita rättejään autosta. Saati lähtee tykittämään tuohon ränniin tuossa kelissä. Ei mulla muuta.

Puissa lehdet kellastuvat ja mailikesä alkaa olemaan jälleen viimeisiä rykäisyjä vaille paketissa. Pudasjärvellä tänään ajettavassa No Speed Limit -tapahtumassa pääsee näillä näkymin kesän viimeistä kertaa työntämään isoa kovaa. Lyhyellä kentällä ajettava tapahtuma antaa hurjimmille vielä mahdollisuuden saada listoja päivitettyä.

Myös itärajan tuolla puolen ajellaan tänään kovasti, kun Moskovan hurjalla mailirännillä ajetaan Unlim 500+ -tapahtuma. Jäämme innolla odottamaan veli venäläisen tuottamaa loistavaa videomateriaalia. Nöyrä suomalaispoika ei voi kuin kaihoisasti katsoa, kun venäjän massikeisarit piiskaavat autoja, joista täällä lähinnä uneksitaan. Ehkä juuri tässä piileekin se harrastamisen suola, kun kotisuomen autotalleissa nokkelimmat veivaavat iässään kolmannella kymmenellä meneviä ajopelejään samanlaiseen laukkaan kuin isolla rahalla rakennetut Gallardot ja GT-R:ät maailmalla.

Kesän mittaan lajin harrastajien suusta kuului paljon keskustelua siitä, tulisiko mailin vetojen sijaan alkaa ajamaan 1000m kiihdytyksiä loppunopeuksien noustessa jatkuvasti. Suomen nopeimmat autot ajavat tuhannelle metrillekin hyvän matkaa neljättä sataa, joten alkaa sitä kulkua löytyä ihan kohtuudella. Maililla kolmen sadan ylittäjiä on jo kokonaista 25 kuskia, joten olisiko aika nostaa haastetta poistamalla matkasta reilut 600 metriä?

Kesään mahtui monenlaista tapahtumaa, mutta ainakin allekirjoittaneelle jäi sellainen tunne, että kesä oli jossain määrin lyhyt. Johtuiko tämä kevään Ilmailupäivien puutteesta vai mistä, sitä on vaikea sanoa. 500whp.netin raporttiryhmä jää nyt talvitauolle ja palaa siihen varsinaiseen toimintaan, eli ankaraan tuunaamiseen. Tulossa on jälleen uusi vuosi ja sen myötä uudet kujeet.

Pyrimme pitämään blogin ajan tasalla oleellisista tapahtumista ja muusta mielenkiintoisesta läpi talven.

Näihin kuviin ja tunnelmiin:

Nyt on vedot vedetty ja pidot pidetty! Lappeenrannan seisova maili saatiin myös enemmän tai vähemmän kunniallisesti suoritettua ja on pikku hiljaa aika tunkea romut talliin. Kaikkea lisää, ja kaikkea isompaa – näinhän se varmaan taas menee.

Hyvästä kelistä saatiin kuitenkin LPR:ssa nauttia ja kovaa mentiin niin autoilla kuin moottoripyörilläkin. Ennätyksiä ei rikottu, mutta monella oli kuitenkin vauhti kohdallaan. Auditkaan ei enää tunnu kertoimia tarvitsevan avukseen vaan kovaa mennään muutenkin. Kärkeä pitivät tällä kertaa Suprat ja vauhdit kärkikahinoissa alkaa olemaan 350kmh tuntumassa. Jonkin verran näistä vauhdeista onkin ollut keskustelua ja varmasti osa kannattaisikin 1000m vetoja – varsinkin näin suomalaisittain. Ei vauhditkaan kohoa niin kovaksi? Ihan heti..

Järjestelyt ei kuitenkaan mennyt tällä kertaa ihan putkeen Lappeenrannan seisovalla maililla. Jarrutuspaikasta oli monella väärinkäsitystä puuttellisten/sekavien ohjeiden vuoksi ja monella veto jäi hieman lyhyeksi. Radan lopussa heiluva lippumies hämäsi osaa, jotka alkoivat jarruttamaan lippumiehen aloittaessa lipun heiluttamisen, eikä hänen kohdallaan. Itselleni on kyllä vieläkin epäselvää, missä kohdassa olisi pitänyt jarruttaa oikean tuloksen saamiseksi? Jonottaminen kesti myös luvattoman kauan varsinkin kun osa motoristeista tunki surutta keulille. Liikenteessä tästä ei ole haittaa, vaikka suurin osa mopoista jääkin jo näköjään perus Audille, mutta tässä kohtaa se oli vähintäänkin harmittavaa.

Hauskaa kuitenkin oli ja ajamaan päästiin. Suuremmilta vaaratilanteiltakin taidettiin taas välttyä! 500whp.net porukka jatkoi vielä harrastelua erään jäsenen kesähuvilalla, jossa autoja paukuteltiin niin perkeleesti BTCF:n innoittamana. Ei näistäkään peleistä kyllä muuhun ole, mutta kuten bemarimiehet toteaa: Vain köyhillä on kiire.

Lisää kiihdytysrallia taas ensivuonna!

http://www.youtube.com/watch?v=tKlh09UPe5k